Nämä kankaat ovat jo pidemmän aikaa odotelleet aarrekaapissa päätymistä pienen tytön mekoksi. Ruskea eläinkangas oli pikkuruinen tyynyliina, josta sain tarkkaan mittailemalla leikattua kappaleet 74 senttiseen mekkoon. Kukkakangas oli entisessä elämässään ilmeisesti pieni verho. Tämä kaava on ollut mun suuri suosikkini. Nappasin sen Ottobre 1/2008 -lehdestä ja olen tainnut tehdä mallista lähes kaikki koot. Se vain sopii niin kivasti monenlaisiin satumekkoihin.
Mekossa roikkuva sydän on vauvalle mukava lelu. Ompelin sen kiinnitysnauhaan palan suloista bambinauhaa, jonka tilasin joskus Iinulta. Samaa nauhaa on pätkä myös mekon sivusaumassa.
Päätin tässä samassa napata kuvat myös osasta aikaisempia ompeluksiani tällä samaisella kaavalla. Nämä mekot ovat jo monesti pestyjä, mutta edelleen varsin kelvollisia mekkoja. Tämä vihreä norsumekko on edelleen mielestäni se kaikkein ihanin. Isompi neiti käytti sitä ahkerasti alle vuoden ikäisestä kaksivuotiaaksi, eikä mekko ehtinyt kauaa kaapissa lojua ennenkuin se päätyi kuopuksen käyttöön. Hyvä malli! Mekko kokoa 74.
Tämä mekko ja setti taisi olla ensimmäinen, jonka tuolla kaavalla ompelin esikoiselle. Ja samalla se on eniten lehden mallia vastaava. Nuo housut tosin ompelin vasta nyt kuopusta varten, kun löysin niin sopivaa vakosamettia Nokian Kauppahuoneesta (ihana kangaskauppa Vammalassa, kannattaa käydä ;). Alunperin setissä oli sinivihreät pöksyt. Setti kokoa 68.
Samaa uusissa väreissä vaan... Mekot kokoa 80 ja 92.
Ja vielä tällainen hempeäkin mekko löytyi kaapista. Koko 86.
Ihanat norsut ja amppari ja noi hemmpikset on kuin karkkeja!
VastaaPoistaPs. Terkkuja akupunktiohoidosta
Ihania nuo mekot, KAIKKI! Mua niin harmittaa, kun Joelilla ei ole tapana käyttää mekkoja.. Nuo pikkuruiset mekot olis niin ihania tehdä!!
VastaaPoista