Melkoinen mato

Viime päivät olohuoneemme on ollut tonttupaja. Kaikenlaista pientä ja vähän suurempaa on valmistunut joulutervehdykseksi lähipiirillemme. Laittelen niistä kuvia tänne vähän lähempänä aattoa, jotta pakettien saajat eivät niitä ehdi näkemään liian aikaisin. Mutta omien tyttöjen paketteihin käärittäviä juttuja uskallan esitellä jo etukäteen. Eilen iltasella ompelin hirmuisen pitkän madon pikkuruisen unikaveriksi. Muistan lapsuudestani, että serkkutytöllä oli valtavan kokoinen mato unikaverina, ja se piti aina pakata mukaan leireille ja yökylään. Mato ei mahtunut muiden tavaroiden joukkoon vaan se tarvitsi oman kassin. Tuo hassu mato mielessäni kokosin epämääräisistä trikootilkuista parimetrisen pötkön, jonka täytin tilkkutöistä jääneillä vanulevyjen suikaleilla, saumurisilpulla ja loput ihan pussivanulla. Tarkoitus on, että mato estäisi vauvaa satuttamasta itseään sängynlaitoihin yön pyörinnässä. Ja kenties tätäkin matoa pakkaillaan tulevina vuosina mukaan mummulaan :)



Jossakin välissä ompelin jälleen myös yhden taskuvaipan. Sisäpuoli on mustaa microfleeceä. Tämä on ihan uutta värimaailmaa meidän kaappiimme, mutta kiva siitä huolimatta - tai juuri siksi.

Ja loppuun kuva hyvän mielen tuunauksesta. Sain ystävältä Tuttan norsubodyn, jonka kuva oli tyypilliseen "tuttalaatuun" halkeillut ja suttuuntunut kuulemma jo käyttöönottopesussa. Tarkoitus oli käyttää bodya mekkojen alla, jolloin rumentunut kuva ei haittaisi, mutta eipä meillä ollutkaan sopivia mekkoja kaapissa... Peitin sitten kuvan veloursydämellä ja body pääsi jälleen käyttöön. Pieni vaiva ja hyvä mieli.