Sunray

Ihastuin Metsolan vihreään Sunray-joustofroteeseen niin kovasti, että sitä oli ihan pakko saada. Ihanan kesäinen ja lapsekas kuosi! Isomman tyttöni kesävaatteet ovat järjestänsä pieniä, joten monenmoista hepenettä pitäisi hänelle ommella. Pienempi saakin sitten kulkea pääosin siskon vanhoissa, raukka.
Kiireellisin tarve kuitenkin on juuri nyt näille lämpimämmille paidoille. Edellisen postauksen prinsessalintu toimi hyvänä ensiapuna. Tämä huppari taasen on suunniteltu eritoten niihin viileisiin kesäiltoihin. Kaavan nappasin Ottobren velourhupparista (4/2006) ja suurensin sen kokoon 98cm. Ohjeesta poiketen tein huppuun vuorin. Vuoriksi päätyi omista kätköistä löytynyt oranssi pilvitrikoo, joka on aina yhtä ihana.

Mangonkeltainen resori on Myllymuksuilta ja ruohonvihreät napit Kangastukusta. Pilvitrikookin on tilattu aikoinaan i k a s y r ilta, joten materiaalit on kyllä haalittu todella hajautetusti ;)

Kangasta riitti vielä juuri ja juuri yhteen hellemekkoon. Sain kyllä varsin kauan asetella kaavoja kankaalle, jotta sain molemmat vaatteet siitä leikattua. Kaava tähän on oma eli sama kuin aiemmissa siilimekoissa.
Ompelin tämän setin lähes valmiiksi jo alkuviikosta, mutta sitten minä onneton katkaisin ainoan toimivan kaksoisneulani. Vanha Berninani ei hyväksy muita kuin Schmetzin pallokärkisiä kaksoisneuloja eikä niitä tästä pikkukaupungista saa. Yritin jatkaa tikkauksia Organin neuloilla, mutta jälki oli aivan kammottavaa. Piti siis siirtää Sunrayt syrjään ja tilailla toimivat neulat maailmalta.

Prinsessalintu

Viileiden päivien varalle ompelin isommalle tytölle lämpöisen velourpaidan. Kaavaksi valitsin hauskan siksak-helmaisen paitamallin (Ottobre 4/2005). Kaava näytti valtavan leveältä, joten jäljensin pituudesta 98cm ja leveydestä 92cm. Ja ommellessani huruuttelin sivusaumat saumurilla reiluin saumanvaroin. Näin paidasta tuli passelin levyinen. Kankaat ovat kaikki veloureita. Raitavelourin hankin joskus kirpputorilta ja sille on ollut tosi vaikeaa löytää käyttökohdetta. Housuiksi se on mielestäni liian levoton ja väreiltäänkin se on hieman liian tyttömäinen minun makuuni. Tähän malliin se mielestäni kuitenkin sopii ihan kivasti.

Eteen aplikoin pikaisesti kuninkaallisen prinsessalinnun. No jaa. Tuollainen siitä nyt tuli. Nokka ja jalka ovat tummempaa vaaleanpunaista kuin muu lintu. Kuvassa niitä ei juurikaan erota.

Helmasta tykkään kovasti. Se on mukavan lapsekas ja veikeä.

Kauluksessa parasta on huputtomuus. Inhoan hupun syrttäämistä ulkovaatteiden alle...

Ja vielä sovituskuva ennen pikkuriikin kerhoon lähtöä.

Pi-ka-tik-ki

Eilen illalla täytyi laittaa pystyyn pikainen myssytehdas, kun kaikki viimesyksyiset pipot olivat käyneet talven aikana pieniksi. Kaavan myssyihin piirtelin itse, ja surautin testiksi yhden mariannemyssyn pallotrikoosta. Vuoritin myssyn kokonaan punaisella trikoolla. Kun olin todennut mallin hyväksi, tein pari mariannea lisää. Näihin lisäsin kerroksen ohutta fleeceä ja muokkasin lakisaumaan aavistuksen korvia. Näin myssyt ovat päässä hieman kissamaiset. Vihreästä Sunray-joustofroteesta ompelin vielä yhden korvattoman myssyn isomman tytön vihreän pihahaalarin kaveriksi.



Vuoritetut pallomyssyt on ajateltu muunmuassa näiden sienitakkien kanssa pidettäviksi. Ne sopivat tosin väriensä puolesta hyvin myös muihin kevätvaatteisiimme.

Itselleni ompelin testimielessä tällaiset lököhousut kirpparilta löytämästäni pallotrikoosta. Esikuvana näihin on viime kesänä monissa blogeissa vilahtaneet lasten polvihousut tai mitkä lienevätkään oikealta nimeltään. Nämä yltävät siis puoleen sääreen. Älyttömän mukavat pellehousut ;D Yöhousuiksi nämä tein, kun kaikki pyjamani alkoivat olla entisiä.

Tämän pupukuvan myötä toivotan lukijoilleni

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ!

Siilit kesämielellä

Metsolan valloittavasta apilafroteesta ompelin tytöille kesäksi

SIILIMEKOT

Isompaan mekkoon aplikoin uimarisiilin.

Pienemmän mekon siili sai maistaa kesän ensimmäistä mansikkaa, mikä saikin siilin vallan hirmuiseen hurmokseen.

Nimilaput ompelin vaihteeksi taakse niskaan. Mekkojen kaava on oma, leikellessä piirrelty. Näitä yksinkertaisia vaatteita pitäisi kyllä enemmänkin rohjeta tehdä omalla kaavalla. Sillä tavoin vaatteista saa kertaompelulla varmasti omille muksuille hyvin istuvat.

2 = 4

Kääntötakit tyttösille

Minun oli tarkoitus ommella tytöille kevättakit kirpputorilta löytämistäni kukkalakanoista, mutta kaavaa etsiessäni löysin tällaisen kivan kääntötakin ohjeen (Ottobre 1/2005). Päätinkin siis lyödä neljä kärpästä samalla iskulla ja tehdä samalla rytäkällä syystakit. Syyspuoleksi valitsin saksasta tilaamani ihanan sienipuuvillan, jonka jo tilatessani olin päättänyt yhdistää aitoihin retrokankaisiin. En kuitenkaan halunnut sienipuolelle vihreää, joten liitin kukkapuolen käännettäviin kohtiin punaista omenaa. Omppukangas on siskolta saamani aivan ihana kirppislöytö, joka oli alunperin pikkuruinen verhokappa. Juuri ja juuri sain sen riittämään näihin yksityiskohtiin, vaikka mieluusti olisin sitä käyttänyt enemmänkin. Omppukankaan ansiosta näiden takkien hihansuut ovat veikeät vielä silloinkin, kun niitä ei enää tarvitse kääntää. Nämä kevätpuolet ovat niin värikkäät, että erillisiä huomioliivejä tuskin tarvitaan :D Halusin takeista sellaiset +10 asteen takit, joten lisäsin vuoriksi ohutta fleecevilttiä, jonka olin myös ostanut kirpputorilta. Nappeja takeissa on 28kpl, joten niitä sainkin sitten pistellä kiinni ihan urakalla... Kokona takeissa on 80 ja 98cm. Kaava oli hyvä, ainoastaan hupun muokkasin hiippamallikseksi.

Kukkapuolelle en ommellut taskuja. Koristukseksi laitoin helmaan ruskean polvekenauhan.

Vielä vähän hempeilyä

Tykästyin edellisen postauksen pipoja neuloessani niin kovasti Novitan Miamin pehmeyteen, että päätin tehdä siitä vielä jotakin. Päädyin neulomaan isommalle tytölle neuletakin, kun noista lämpimämmistä sisävaatteista on hänellä ollut pulaa. Jostakin syystä halusin aivan ehdottomasti takkiin kappaleet ainaoikein neuleesta. Mieleistä neuletakin ohjetta sopivalla neuletiheydellä ei osunut silmiini, joten kehittelin oman ohjeen siinä neuloessani. Oikeastaan se oli tosi hyvä ratkaisu, koska sain siten takista juuri sopivan hoikalle tytölleni. Virkkasin lopuksi joka reunaan pitsin. En ole edelleenkään oikein perehtynyt tuohon virkkaamisen jaloon taitoon, joten en yhtään tiedä, minkä nimisiä silmukoita käytin. Virkkasin myös kukkia takin miehustaan ja hihansuihin. Tällä kertaa kukat onnistuivat mielestäni jo paremmin kuin syksyllä pikkuneidin sukkiin virkkaamani. Jes!

Langat sain kulutettua tosi hyvin loppuun. Valkoinen loppui täysin, ruskeaa jäi pieni mytty ja vaaleanpunaista jouduin jopa purkamaan mallitilkusta takin viimeistelyyn. Ainoastaan pinkkiä jäi reippaasti, joten sille täytyy keksiä jokin käyttötarkoitus. Se on kyllä aika ärtsy väri pelkästään.