Istu kiiruummaks aikaa

Sain ilokseni kuvittaa kotomurteeni sanonnoista kootun kirjan, joka julkaistiin nyt toukokuussa. Varsin uunituore tapaus siis. Kirjan takakannessa kerrotaan näin:

"Vanhojen tyrvääläisten koeteltu elämänviisaus yhteen kirjaan kiteytettynä.


Viisaudet ovat siinä muodossa kuin vanha kansa ne tunsi, sensuroimattomina ja sievistelemättöminä. Sanonnat ovat juuri niin suorapuheisia kuin vanhat tyrvääläisetkin.


"Istu kiiruummaks aikaa" on jatkoa suositulle Tyrvääläisten lempisanonnat -kirjalle. Marko Vesterbacka on kerännyt sanonnat pääosin murrearkistoista."

Kirjaa on saatavilla kaikista hyvinvarustetuista kirjakaupoista kautta koko Tyrvään pitäjän (eli Tyrvään kirjakaupasta) sekä tilaamalla suoraan kustantajalta.

(Seuraavat kuvat on skannattu suoraan kirjoista, joten pahoittelen heikkoa kuvanlaatua.)

Tässä vielä pari kuvaa aiemmin ilmestyneestä Tyrvääläisten lempisanonnat -kirjasta, jonka akvarellit ovat niin ikään omasta pensselistäni. Kirjasta on otettu jo toinen painos, joten sitäkin on jälleen saatavilla.

Vaippalahja

Siskon vastasyntyneelle pojalle väkersin lahjaksi vaippasetin. Tein etupäässä noita ihan pienellä parhaiksi toteamiani joustofroteisia näpsyvaippoja, mutta uutena kokeiluna laitoin niihin taakse taskun lisäimua varten. Päälle ruskeat PUL-kuoret ja lisäimuksi yksi froteinen tiima. Taskuvaippa ei ehkä ole kätevin vaihtoehto maitokakkavaiheessa, mutta tein kuitenkin yhden sellaiseksi helpoksi "isävaipaksi". Äidille vielä muutamat liivinsuojat, mukaan jo aiemmin ompelemani sukellusvenebody ja eikun koko satsi nättiin pakettiin :)

Hatutusta!

Aurinko on hellinyt viime päivinä niin mukavasti, että hellehatut piti kaivella esille. Laatikoista löytyi kivoja huiveja ja monenmoisia hattuja, mutta mikään ei oikein vastaa täysin tarpeitamme. Siispä sen söpöimmän ja toimivimman kesähatun kaava piti kehitellä itse. Hatun vaatimukset: pysyy päässä tuulessakin, ei nauhoja leuan alle, ehdottomasti silmiä varjostavat rimpsulierit sekä loppusilauksena suloisen pikkutyttömäinen malli.

Tällaiset hatuista tuli ja tänään leikkipuistossa ne todettiin oikein käteviksi. Molemmilla tytöillä on samankokoiset hatut. Tein yhteensä viisi hattua, kun hain siisteintä tapaa viimeistellä hattu sisäpuolelta. Kaikki kankaat ruskeaa lukuunottamatta ovat ohueksi kulunutta lakanaa.

Meillä on ollut pitkään etsinnässä eteiseen kiva lipasto, jonka syvyys olisi alle 30cm. Aika harvassa ovat moiset. Olimme ohikulkumatkalla IKEAssa (ostamassa ainoastaan lapsille henkareita), kun teimme todellisen heräteostoksen: vihreä Billy-kirjahylly lasiovilla. Se oli niin ihanan värikäs, syvyydeltään passeli ja hintaa alle 60€, joten emme miehen kanssa voineet jättää sitä ostamatta, vaikka se lastulevyä onkin. Siitä tuli yhdistetty kenkä- ja kangaskaappi, sillä ompelunurkkauksenikin sijaitsee eteisessä. Mutta onhan se aika... hmm... vihreä.

Eteisestämme on puolisalaa tullut kotimme värikkäin huone; iloinen kuin lastenhuone konsanaan. Siellä on kyllä ihanan inspiroivaa ommella. Ja tykkään siitä, että kotiin tullessa saa ensimmäiseksi iloisen väriterapian. Vieraat tosin saattavat erehtyä tulleensa vahingossa Sirkus Finlandian näytökseen... :D

Palloja!

Uusimman Ottobren Seesaw-trikootopin kaavaa oli pakko kokeilla. Ihana on! Hieman muutoksia tein kaavaan jo kankaita leikatessani: pidensin helmaa muutaman sentin ja pienensin kaula-aukkoa. Hameen tein omalla kaavalla ja se on kiva kaikessa yksinkertaisuudessaan. Näitä trikoisia hameita meille tarvittaisiin enemmänkin. Kaikki kankaat on tilattu Itävallasta. Hämmästyin itsekin, kun tilasin tuota bambikuvatrikoota tummansinisenä, vaikka sitä olisi ollut saatavilla myös puna- ja ruskeapohjaisena. Tummansininen kuuluu yleensä väri-inhokkeihini, mutta tässä se on tosi kiva.

Lahjoja lasten kanssa

Teimme lasten kanssa tuffalle syntymäpävälahjat. Isomman tytön piirtämän tuffan kuvan jäljensin T-paitaan ja pienemmän taideteos pääsi kassiin. Peruspaidan kaavaa täytyikin oikein etsimällä etsiä, mutta jostakin Suuren Käsityön numerosta lopulta löysin mieleisen. Helpommalla olisin varmaankin päässyt, jos olisin suosiolla piirtänyt itse kaavan mieheni T-paidasta. Kuvan päädyin jäljentämään aplikoimalla ja kangastussilla.

Mökkikassin tilkut leikkelin vanhoista farkuista ja jonkin tilkkukirjani innoittamana tein siihen oikein vanutikkauksen. Aika hassun tönkkö lopputulos, mutta onpahan ainakin jämäkkä. Pikkusiskon piirroksen jäljensin kirjomalla.

Satuhuppari 2.0

Viime kesänä keksin ommella joustofroteetilkuista viileiden kesäpäivien satuhupparin. Voi että siitä tuli silloin kiva! Tilkkupussini ei ole noista ajoista huventunut milliäkään, vaan aivan päinvastoin! Nyt oli siis aika ommella uusi tilkkuhuppari - varsinkin kun toisellekin käyttäjälle tarvittiin omansa. Viimekesäinen 98cm takki mahtui kyllä vielä 104cm pitkälle esikoiselle, mutta se annettiin kuitenkin pikkusiskolle. Ja tilalle ompelin uuden 104cm hupparin. Viimeksi käyttämäni kaava oli isonnettu lehden suurimmasta koosta (92cm), joten päätin tällä kertaa kokeilla samasta Ottobren lehdestä (04/2006) vastaavantyyppistä isompaa mallia. Ei olisi pitänyt! Tämä malli on turhan leveä ja jouduin valmiista takista pienentämään olkasaumaa useita senttejä. Jotta muistutukseksi itselleni: ei enää tätä isompien kaavaa meille!

Näiden tilkkuhuppareiden teko on melkoisen aikaavievää puuhaa kaikkinensa. Eilen sain idean huppariompelusta alkuiltapäivästä ja puuhailin sitä vähän väliä ihan iltaan asti. Silla tavalla tosin ompelen aina: sauman verran hurauttelemalla ja sitten keittiöön kastiketta hämmentämään. Välillä ommellessakin sylissäni istuu pikkunapero.

Tilkut leikkasin tällä kertaa 11x11cm kokoisiksi, jolloin ne sopivat hyvin kaavoihin. Tilkkuja ja sitä myöten vaivaa säästääkseni ompelin tilkuista vain kaavojen kokoisia levyjä ison palan sijaan. Siten myös sain hieman varottua samanlaisten tilkkujen osumista vierekkäin valmiissa hupparissa. Tilkkuja tähän huppariin tarvittiin suunnilleen 100. Ilahduttavaa on, että tähän saa tuhottua niitä pieniä kankaanjämiä ja lopputulos on varmasti vekkuli. Omasta hamstraustavastani kertoo jotain se, että pussissani oli iso kasa sellaisia froteetilkkuja, joista ei saanut leikattua edes 11cm:n neliötä. Pitäisiköhän sellainen silppu suosiolla vain hävittää?

Hupparin sisäpuoli on trikoota, jotta tilkkujen saumat eivät tunnu ikäviltä. En alkanut pohtimaan, miten hupparista saisi kaikki saumat piiloon, vaan ompelin kaiken kaksinkertaisista kankaista ja jätin saumat tylysti näkösälle, kuten tavallisessa yksinkertaisessakin hupparissa olisi. Ainoastaan hupun ja kauluksen saumat ompelin piiloon.

Kävimme testaamassa hupparit ulkona, kun siellä oli aivan täydellinen kastematokeli. Isomman tytön sormi ei edes ehtinyt näyttämään kaikkia matoja sitä mukaa, kun hän niitä huomasi :D Pienempää eivät juuri madot kiinnostaneet, kun kerta vesilätäkköjä oli joka paikassa.

Tykkään enemmän tuon pienemmän hupparin värimaailmasta. Kuluneen vuoden aikana olen ilmeisesti käyttänyt kirkkaampia värejä - ainakin tilkuista päätellen.

Aurinkolaseille suojapussit

Tehtävälistallani on jo pitkään ollut suojapussukat aurinkolaseille, mutta en ole saanut tartuttua hommaan. Välillä juuri nuo nopeat ja helpot työt jäävät roikkumaan... Nyt kuitenkin kyllästyin pujottelemaan lasten laseja ostolaatikoihinsa, joita ei ole millään tavalla suunniteltu päivittäiseen avaamiseen.

Tytöille valikoitui kankaat kuin karamellit. Pussukat ovat kokonaan vuoritetut ja kiinnitys on tarralla. Napit ovat siis vain koristeena.

Omille laseilleni tein astetta retroisemman ilmestyksen.

Hempeää

Tyttöjen viimekeväiset haalarit mahtuvat vielä hetken. Viileinä päivinä haalareita käytetään aiemmin neulomieni pipojen kanssa, mutta nyt ompelin haalareihin sopivat kevyemmät trikoopipot. Sydämet aplikoin hupun kauluksen värisestä harmaasta velourista. On kyllä söpöä!

Ja hempeällä linjalla jatketaan. Serkun pikkuneidille ompelin pyynnöstä samettihousut pehmoisesta Bella-Fiorella-vakosametista. Palasta riitti vielä liivimekkoon, jonka pääntien kanttasin pilkullisella vinonauhalla. Mekko kaipasi kuitenkin edelleen jotain jujua, joten kiepautin vinonauhasta rusetin miehustaan. Joskus se on pienestä kiinni!

♥

Uusia lukijoita on hypännyt kyytiin sankoin joukoin. Tervetuloa!

Vaatetta kiertoon!

Siivoilin tänään tyttöjen kaappeja ja naputtelin pieniksi jääneet vaatteet huutikseen. Joukossa mm. kuvan Mari O´Netti-vaatteet sekä paljon muuta sekalaista. Käyhän kurkkaamassa, löytyisikö jotain teille sopivaa ja mieluista!

Muoks: Huutoaika päättynyt.

Kissanviikset!

En vieläkään tiedä, tykkäänkö tästä Liandlon kissatrikoosta vaiko en, mutta tilasin sitä kuitenkin pätkän kissafanillemme. Nuo Liisa Ihmemaassa -tyyliset irvikissat ovat kyllä aika hauskat! Yhdistin kissoihin raitaa ja siitäpä syntyi tunikamekko. Helmaan keksin rypyttää tyttömäisen rimpsun ja siitä tuli juuri se juju tähän mekkoon. Jaksoin jopa vaivautua vaihtamaan saumuriin pistolevyn ja poistamaan toisen neulan rullapäärmettä varten. Eihän se vaihtaminen suuri juttu ole, mutta niin mielelläni aina vain painaisin menemään kaasu pohjassa silloin, kun ompelukoneelle asti kerkiän :)

Värikästä askartelua

Minun on jo pitkään tehnyt mieli kokeilla nappiaskartelua. Nappikauppa Punahilkasta tilasin nappiaihioita ja pinnejä sekä paria askartelukangasta. Kulunut viikko on omalta osaltani ollut kovasta kuumetaudista toipumista, joten aina välillä olen piristänyt itseäni kivalla askartelulla. Helppoa ja nopeaa, joten sopii juuri passelisti piristykseksi voimattomalle äidille :) Tämä olisi hauskaa puuhaa myös koululaisten kanssa käsityötunneilla.

Pikaisesti ompelin vielä pari pipoa isomman tytön punaisen haalarin kanssa pidettäväksi. Ihanan iloisia!