lauantai 29. tammikuuta 2011






Kietaisumekko







Välillä on tarpeen ommella jotakin myös itselle. Halusin tehdä kierrätyskankaista jonkinmoisen mekon, jota voisin käyttää näin talviaikaan ja myös keväämmällä. Selasin läpi valtaisan pinon Suuri Käsityö -lehtiä, mutta inspiroivaa kaavaa ei löytynyt. Lopulta valitsin kietaisumekon kaavan, jota muuntelin ronskilla kädellä mieluisaksi. Lopputulos on kiva ja ennen kaikkea mukava päällä!






Mekon kankaat ovat viime syksyisiä kirppislöytöjä. Vyön ompelin ystävältä saamastani tyynyliinasta.







keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Maatuskamekko


Minulla on ollut Juju-lastenvaatekirja hyllyssä jo esikoisen odotusajoista lähtien. Olin sitä ihaillut monesti, mutta kirjan kaavat olivat jääneet kokeilematta lähinnä siitä syystä, että mallit on kaavoitettu vasta 90 sentistä eteenpäin. Pikkuvauvan äitinä koko 90 tuntui todella etäiseltä maailmalta... Nyt osa tytön vaatteista on jo 98 senttisiä, joten yhtäkkiä muistin taas kirjan olemassaolon. Päätin kokeilla siitä Maatuskamekon kaavaa. Pitkään pähkäilin koon 90 ja 100 välillä, mutta päädyin lopulta pienempään - onhan minulla tuossa toinen käyttäjä kasvamassa, jos mekko osoittautuisi liian pieneksi :) Onneksi valitsin pienemmän koon, sillä kaava on todella reilu! Näin mielessäni vihreän kukertavan retromekon, mutta käyttäjä sanoi painavan sanansa kangasvalintoihin. Sen oli oltava tuo pinkkipohjainen pussilakana! Eipä siinä sitten muu auttanut kuin valita kankaat natsaamaan pinkkiin lakanaan. Mekon materiaaleina on kahta erilaista kierrätyslakanaa ja vinonauhat leikkasin vanhasta virttyneestä kukkaverhosta.

Tämä lastenvaatekirja on kirjoitettu sellaisella otteella, että aloittelijakin voisi sen ohjeista innostua ja onnistua. Kuitenkin kaava ja työohje ovat välillä aivan käsittämättömän suurpiirteisiä ja outojakin. En oikein ymmärrä, miksi kirjan tekijä on jättänyt käyttämättä vakiintuneita kaavamerkkejä ja kehitellyt niiden tilalle omia versioitaan. Samoin jotkin yksinkertaiset ompelurakenteet on kerrottu hyvinkin tarkkaan ja hieman hankalammat kohdat mainittu vain jotenkin epämäräisesti sivulauseessa. Jos tämä olisi ollut ensimmäinen ompelukseni ja olisin yrittänyt saada ohjeista tolkkua, lopputulos tuskin näyttäisi edes mekolta!











Helmat ainakin hulmuavat!



perjantai 21. tammikuuta 2011

Kaikenlaista kestovärpäkettä




Otin tällä viikolla oikein projektiksi tuhota PUL-kangasvarastoni. Materiaalia oli riittävästi vielä viiteen taskuvaippaan, joista tulikin kaikista aika veikeitä. Ylimmän kuvan kolme vaippaa ovat itselleni tyypillistä värimaailmaa. Keltainen, ruskea, oranssi ja kaikki retrokuosit ovat vaan aina niin ihania.




Nämä kaksi vaippaa ovatkin sitten jotakin aivan toista tyylilajia, mutta kivoja kuitenkin. Tuon vaaleanpunaisen PULin kanssa meinasi jo mennä hermot, kun se ei sopinut minkään sisä-/kuosikankaiden kaveriksi. Lopulta päätin vain sovittaa sen yhteen tuollaisten keltavihreiden kankaiden kanssa. Ja sopihan sen, kun pakotti sopimaan ;)

Olen varmaankin melko naurettava tapaus, kun välitän niin kovasti jostakin niinkin turhanpäiväisestä kuin vaippojen ulkonäöstä... Mutta omalla kohdallani olen todennut, että minulla menee hermot koko kestoiluun, jos vaipat ova rumia, kulahtaneita, tahraisia, huonosti istuvia tai vähänkään hankalia käyttää. Ja tuo esteettinen puoli on tosi vahvasti painotettuna. Joten kivoilla vaipoilla tämä äiti jaksaa kaikki kakkajutut aivan vihellellen!







Vaipat ommeltuani pöydällä oli vielä hirmuinen kasa kaikenlaista epämääräistä PUL-tilkkusilppua. Valitsin niistä isoimmat ja ompelin kaikenlaista pientä tarpeellista. Kestositeisiin sain käytettyä herkullisia froteetilkkujanikin, joista ei oikein muuksi enää ollutkaan. Piparkakku-PULista ja keltaisesta PULista syntyi reissupussukka noille siteille. Sen yläreuna on muuten ihan suora, vaikka onnistuinkin kuvaamaan sen ihan hullusti :) Norsupussukkaan nappasin mallin Myllymuksujen vaippapussista. Tästä tuli kyllä pienempi, mutta parille vaipalle sopiva kuitenkin. Nukkekin sai kolme uutta vaippaa, jotta tytöt pääsevät juottamaan sille vettä pullosta. Yksi vaippa ei leikkeihin oikein riittänytkään... Ja tarpeettomiksi käyneistä värjätyistä pukluharsoista saumuroin kestotalouspaperia vinon pinon, kolmisenkymmentä kai suunnilleen. Leikkasin harsot neljään osaan, jolloin niistä tuli juuri sopivan kokoisia pikkupyyhintään. Nämä kaikki valmistuivat siis kaikenlaisesta ylimääräisestä ja vartavasten ostin vain nauhaa tuohon norsupussukkaan. Hinnaksi tälle läjälle tuli käytännössä vain 38 senttiä.



















Siteissä molemmat puolet joustofroteeta: tavallista tai bambua/tenceliä. Sisällä kosteussulkuna PUL ja lisänä muutama kerros imua. Kiinnityksenä ommeltava neppari.














Nukenvaippojen kaavaa muokkasin vähän paremmaksi kuin se eka tekemäni. Pohjana oli nytkin WeeWekan nettikaava, mutta siivekkeitä pidensin, jotta lapsikin saisi vaipan helposti puettua nukelle. Laitoin myös vähän imua vaippaan, jotta se nuken vesipullollinen pysyisi lattian sijaan vaipassa.





lauantai 15. tammikuuta 2011

Sydänmekko
Pikkuiseni täytti vuoden, ja pitihän hänen saada mekko juhlahuminoihin. Valitsin kankaiksi kangaskaappini suklaisimmat ja omasta mielestäni söpöimmät puuvillat. Mekon kankaat ovat Tildaa, sydämet sekalaisia tilkkuja. Kaavaksi valitsin Ottobren Alician (03/2009) koossa 74.




















torstai 13. tammikuuta 2011

Kaalimadon hahtuvapöksyt

Neuloin pikkuneidille ihanan vihreästä hahtuvasta pitkälahkeiset villahousut. Ohjeen helppoihin pöksyihin nappasin täältä.

Toivottavasti alla oleva kuva ei säikäytä ketään orastavasti kestovaippailusta kiinnostunutta! Tytöllä on villahousujen alla paksu päiväunivaippa, joten yleensä peppuosasto ei ole aivan näin muhkea ;)




Pari taskuvaippaakin olen tässä iltojen hämärissä ehtinyt surauttamaan. Alkaa jo pikku hiljaa kyllästyttämään tämä vaippaompelu, kun samat kankaat pyörivät nurkissa... Kovasti yritän keksiä edes uusia väriyhdistelmiä, jotta oma mielenkiinto pysyisi yllä. Vasemmanpuoleinen koiravaippa on kuitenkin identtinen alkutalvesta ompelemani vaipan kanssa. Vielä olisi PULia suunnilleen seitsemään vaippaan. Huoh!