Räsymatto

Rakastan räsymattoja.

Meille ei mahdu kotiin kangaspuita eikä lapsiperhearjessa löydy tarpeeksi vapaa-aikaa, jotta voisin mennä kansanopiston puilla kutomaan mattoja. Siksi innostuinkin kovasti viime syksynä käsityöblogeissa esitellyistä lettimatoista. Idea jäi muhimaan ja aloin laittaa jemmaan puhkikuluneita trikoovaatteita.

Inspiraation lähteenä olleet matot olivat aika pieniä ja ne oli koottu ompelemalla koneella siksakia kahden letin päältä. Halusin kuitenkin meille vähän isomman maton ja siksak-ompeleen ulkonäöstä en matoissa tykkää. Päätinkin ommella letit kiinni toisiinsa käsin. Tämä oli taas kerran tällainen kuningasidea, kuten aiemmin valmistuneessa parisängyn tilkkupeitossakin. Käsin ommellen matto ei todellakaan ollut mikään yhden illan projekti vaan se lojui keskeneräisenä läpi koko kevään. Pistelin lettinauhaa kasaan aina hetken silloin tällöin sormenpäät hellinä, kunnes matto kasvoi hyväksyttävän suureksi. Valmiin maton halkaisija on noin metri ja se painaa reilut puolitoista kiloa. Aika suuren kasan trikoovaatetta se siis nieli.

Leikkasin trikoovaatteista n. 3 cm:n levyisiä soiroja ja viistotin soirojen päät. Näin en tarvinnut mitään solmuja tai yhdistämisompeleita soirojen väliin, vaan laitoin aina kaksi viistottua päätä n. 10 cm:n matkan päällekkäin ja jatkoin letitystä normaalisti. Letti itsessään kiinnitti soirot yhteen riittävän tiukasti ja myöhemmin maton ompelu vahvisti kiinnityksen.

Kokeilin erilaisia tapoja leikata pitkää soiroa vaatteesta. Alkuun purin vaatteet kappaleiksi, leikkasin saumat pois ja leikkasin soirot vasta sitten. Edestakaisin leikeltynä käännöskohtaan jäi omasta mielestäni vähän turhan huomattavia törröjä. Lyhyet suirot taas oli hankala letittää, kun jatkoskohtia tuli tosi taajaan. Ehkä paras tapa oli leikata pitkät soirot kokonaisista vaatteista sivusaumojen yli. Saumakohdat saa varsin helposti ommeltua piiloon kokoamisvaiheessa.

Trikoosoiroilla on taipumus mennä rullalle niin, että kankaan nurja puoli kääntyy näkyville. Se on vallan hyvä juttu, jos haluaa matosta neutraalin värisen, sillä monien kuositrikoiden nurja puoli on vaalea. Itse kuitenkin tykkään väreistä, joten yritin letittäessäni käännellä soiroja oikea puoli päälle päin.

Ompelin maton kasaan pienillä pistoilla nurjalta puolen. Samalla sain siistittyä suurimman osan omasta mielestäni rumista trikoohapsuista ja muista törröistä maton nurjalle. 

Imetysmekko kohtasi Teelikamenttenin

Olen nyt poikasen syntymästä lähtien käyttänyt lähes yksinomaan tekemiäni imetysmekkoja (esitelty  täällä, täällä ja täällä.) Näissä on kivojen kuosien lisäksi yksi aivan perustavanlaatuinen ero aiemmin tyttöjen vauva-aikana käyttämiini imetysvaatteisiin: uudenlainen luukkusysteemi. Vaakaluukku on käytössä mielestäni ehdottomasti helpoin ja mukavin ratkaisu, sillä ruokahuolto on saatava meidän perheessä pelaamaan nopeasti ja huolettomasti. Perinteisten päällekkäisten vaakaluukkujen ongelma on itselläni aina ollut se, että vauvan syntymän jälkeen oma kokoni on pienentynyt nopeasti ja alempi luukku on alkanut roikkua. Koon on pitänyt olla siis juuri sopiva, minkä takia mikään imetysvaate ei ole sopinut minulle koko imetysaikaa. Näissä omissa imetysmekoissani tein alemman etukappaleen jatkumaan ihan pääntielle asti ja leikkasin rintojen kohdalle imetysaukot,

Nyt kesän koputellessa ovella halusin tehdä hihattoman mekon. Siihenhän Teelikamenttenilta löytyy aivan paras ratkaisu, naisten tunika. Kokeilin yhdistää pitkähihaisten mekkojeni imetysluukun tunikakaavaani ja lopputulos on varsin kiva. Tämä on myös mukavan armelias malli vatsan seudulta, mikä on ollut alusta asti Teelikamenttenin tunikan yksi perusperiaatteista. Omaan testitunikaani applikoin oman suosikkikuvani, lintuemon. Tätä kuvaa ei olekaan pitkään aikaan tilattu tunikoihin, pöllöt tuntuvat jyräävän sillä saralla.

Minulta on aika ajoin kyselty imetystunikojen mahdollisuudesta, joten tämä täytyy kyllä nyt laittaa kokeiluun muunkin kokoisissa tunikoissa. Olisikohan applikoiduille imetystunikoille kysyntää?

En nyt saanut sovituskuvaa mekosta otettua itseni päällä, mutta tuo minua pienempi nukke pääsi malliksi. Siinä huomaa kuitenkin hyvin sen, että aivan liian isokin vaate on käyttökelpoinen imetysluukun kohdalta. Itselläni nuo imetysaukot ovat ihonmyötäiset ja mukavat käyttää. Nukella niihinkin jää vähän turhaa tilaa.

Jujua vihreällä

Pikkumiehelle pari T-paitaa kesäksi kivoista trikookuoseista. Valitsin molempiin ruohonvihreän resorin. Kettukankaaseen se tuo mielestäni kivasti poikamaisuutta.

Kesälätsät 2016

Näyttää olevan jokakeväinen perinne, että uudistan Teelikamenttenin kesälätsämallia. On ollut kierrätyskankaista puuvillalippistä ja trikoista vuoritettua lätsää. Tänä keväänä heräsi jälleen uusia visioita ja tein lätsät vuorittomina joustofroteesta. Reunaa kiertää koko lätsän mitalta leveä resori, jonka saa joko käännettyä lätsän sisään tai vedettyä suojaamaan korvia. Resorin ansiosta lätsä pysyy napakasti päässä. Tästä tuli kiva malli. Lätsät ovat kaupassa (klik).

Perusvaatetta kesään

Kun työkseen ompelee applikointeja, omien lasten vaatteisiin niitä harvemmin enää ehtii tai jaksaa tehdä. Mutta kivat kankaat kutkuttelevat ja niistä on mukava ommella perusvaatteita. Ihan huomaamatta tykästyimme käyttämään poikasella paitoja bodyjen sijaan heti 1-vuotispäivän jälkeen.

Verson Puodin ihana Onnit-joustocollege on odotellut kaapissa jo jonkin aikaa paidaksi muuntautumista. Ihan yhtäkkisen iilin pohjalta leikkelinkin peruspaitakaavaani hupun. Eikös ole aina hedelmällistä käyttää kaikista ihanin kangas summittaiseen kaavakokeiluun? :-D Kiva hupparista onneksi tuli, mutta parantelin kaavaa vielä pinngviinifroteiseen huppariin (mm. pienensin huppua ja pääntietä hieman + lisäsin huppuun hiipan). Nyt kaava on tosi hyvä ja teen siitä Teelikamenttenille muutkin koot, kunhan seuraavaksi on joutoaikaa.

Karhuemo

Äitienpäivän teemaan sopii hyvin uusi applikointikuva Karhuemo ♥

Hunajankeltaisen karhutunikan (koko 44) tein varastoon ja lisäilen sen verkkokauppaan ensi viikolla. Sininen froteetunika on tilaustyö, äitienpäivälahja.

♥ Hyvää äitienpäivää! ♥

Lisää tunikoita varastoon

koko 38

Hiiritaskutunikan idealla syntyi kissataskutunika. 

koko 36

Oliivinvihreää trikoota ostin joskus itselleni pitkähihaista mekkoa varten, mutta koska en ollut saanut aikaiseksi toteuttaa suunnitelmaani, leikkelin kankaasta tunikan verkkokauppaan. Yhdistin tähän tällä hetkellä erityisesti itseäni viehättäviä värejä ja maatuskoita. Toivottavasti yhdistelmä ihastuttaa myös Sitä Asiakasta, joka tämän jossain vaiheessa haluaa itselleen :)

Nämä löytyvät verkkokaupasta (klik)

Tunikoita verkkokauppaan

koko 40

Pitkän tauon jälkeen otin aikaa naisten tunikoiden valmistamiseksi varastoon. Pyrkimyksenä minulla on, että puodilla ja myyntitapahtumissa olisi mahdollisuus käydä sovittamassa tunikaa ennen toivetilaustyön jättämistä. Tuppaa vaan käymään niin, että valmiit tunikat löytävät aina nopeasti uudet kodit. Nämä löytyvät nyt verkkokaupasta (klik)

koko 34

koko 38